Stephen King – Kauhukirjallisuuden kuninkaan outo elokuvamaku

On toki tuotteliaampiakin kirjailijoita kuin Stephen King, mutta harvalla yhtä ahkeralla tekijällä taso on pysynyt yhtä korkealla. Toki joukkoon mahtuu hutejakin, ja samaa voi sanoa Kingin kirjoista tehdyistä filmatisoinneista. Monia Kingin teoksia on siirretty visuaaliseen muotoon useampaankin otteeseen, viimeisimpänä esimerkkinä vastikään valkokankaille saapunut Firestarter. Maestro itse on suhtautunut sovituksiin välillä mielenkiintoisellakin tavalla.

Alkaen vuodesta 1974 Stephen King on kirjoittanut 65 romaania – selkeästi enemmän kuin kirja per vuosi! Osa niistä onkin julkaistu Richard Bachman -salanimellä, koska kustantaja oli hukkua tuotteliaan tekijän käsikirjoituksiin.

Romaanien lisäksi Kingin kynästä – tai kirjoituskoneesta – on syntynyt eri julkaisuihin parisataa novellia. Niitä on koottu muun muassa yhteentoista Kingin omaan kokoelmakirjaan erinäisten muiden antologioiden lisäksi.

Eikä tässä vielä kaikki! King on kirjoittanut myös viisi muuta kirjaa, joista monissa hän käy läpi kirjoittamisen prosessia.

Nyt Stephen Kingin nimi on niin tunnettu, että hänen menestyksensä tuntuu itsestäänselvältä. Hän kuitenkin kituutti kymmenen vuotta yrittäen turhaan saada kustantajia kiinnostumaan kirjoistaan. Läpimurto onnistui, kun hän sai mitättömään ennakkopalkkioon suostuttuaan Carrie-esikoisensa julki vuonna 1974. Se herätti kuitenkin sen verran huomiota, että kun pokkarioikeudet ostettiin, Kingistä tuli kertaheitolla varakas mies.

Carrieta seuranneet kirjat, Painajainen-nimelläkin tunnettu Salem's Lot (1975) ja Hohto (1977) löivät vuorollaan edellisen teoksen myyntiluvut. Kun Brian De Palma teki Carriesta hienon sovituksen vuonna 1976, vakiintui King kauhun ykkösnimeksi jo ennen kuin tultiin 80-luvulle, jolloin King-sovitukset suorastaan räjähtivät.

Tähän päivään mennessä elokuva-, tv- ja suoratoistosovituksia Kingin teoksista on tehty ainakin 74 kappaletta. Jos huomioidaan lyhytelokuvat, yksittäiset tv-sarjojen jaksot ja yleensä tuotannot, joihin King voidaan yhdistää kirjoittajana, mennään jo reilusti yli 200 sovituksen.

Kirjojen ja sovitusten määrää vertailemalla on helppo päätellä, että osa teoksista on adaptoitu vähintään kahdesti. Niihin kuuluu Tulessa syntynyt. Vuonna 1980 ilmestyneen kirja muutettiin elokuvaksi jo vuonna 1984, jolloin pääosassa oli nuori Drew Barrymore. Uusi Firestarter-versio on juuri saapunut teattereihin. Tässä yhteydessä viralliseksi King-filmatisoinniksi ei lasketa vuonna 2002 tv:n minisarjan muodossa julkaistua heikkoa ”jatko-osaa”.

Sovitusten määrästä johtuen ei ole järkeä käydä niitä läpi yksitellen. Onkin mielenkiintoisempaa tutkailla, mistä niistä Stephen King itse on pitänyt ja miksi – ja ennen kaikkea, mistä hän ei ole pitänyt.

De Palman Carrie saa suosion, vaikka King kiinnittikin huomiota siihen, että hänen vakavaan tarinaansa on ympätty huumoria ja satiiria. Se on mielenkiintoista, sillä myöhemmin alkuperäisestä materiaalista poikkeaminen sai kirjailijan helposti ärtymään.

Siitä hyvä esimerkki on Stanley Kubrickin Hohto, jota King on verrannut kiiltävään amerikanrautaan ilman moottoria. Erityisesti häntä ärsytti, että hänen mielestään kirjan idea oli Jack Torrancen kamppailu itsensä kanssa, kun taas Jack Nicholsonin hahmo luisuu hulluuteen ilman perusteita. Monien mielestä Hohto-jatko-osa Tohtori Uni ei ole kovin hyvä kirja tai elokuva, mutta Kingin mukaan sen filmatisointi sovitti paljon niistä asioista, joita hän Kubrickin elokuvassa inhosi.

Oli Drew Barrymore kuinka söpö tahansa, edellä mainittu Tulessa syntynyt -filmatisointi ei kuulu Kingin suosikkeihin. Ja kun jostain ei tykkää, kaikki ärsyttää: jopa Barrymoren hahmon tukan hulmahdus efektikohtauksissa sai kirjailijankin kiehumaan.

Kingin kokoelmateos Kauhun vuodenajat on poikinut kolme nerokasta sovitusta. Niistä suosituin lienee Shawshank Redemption, joka IMDb-sivustolla on jopa kaikkien aikojen paras elokuva. Kingin suosikki on kuitenkin Ruumis-novelliin perustuva Rob Reinerin Stand by Me. Ruumiin etsimistä lukuunottamatta se on nostalgisuudessaan hänen elämäkerrallisin tarinansa. Toki myös Shawshank Redemption kuuluu Kingin suosikkeihin.

Reinerin toinen King-filmatisointi, Piina eli Misery, toi Cathy Batesille pääosa-Oscarin, ja jopa King kutsuu sitä loistavaksi elokuvaksi, yhdeksi omista suosikeistaan. Kirjailija on suitsuttanut Batesin roolisuoritusta myös Dolores Claiborne -sovituksessa.

King pitää kaikista Frank Darabontin ohjaamista sovituksista, mutta erityisesti hän on nostanut esiin The Mistin. Ennen aamunkoittoa -kokoelmalta löytyvä novelli jää tavallaan kesken, mutta King ylistää Darabontin keksimää loppua ja toivoo rangaistusta sen spoilaajille.

Juokse tai kuole on monien mielestä hupaisa Arnold Schwarzenegger -toimintapläjäys, mutta Kingiltä se ei saa armoa. Hän ei pitänyt sen ottamista vapauksista eikä Arniesta pääosassa ja veti jopa nimensä elokuvan markkinoinnista.

Vuonna 1999 King joutui vakavaan onnettomuuteen pakettiauton ajettua hänen päälleen kävelylenkillä. Kipulääkityksessä syntyneen Dreamwatcherin filmatisointia hän on kutsunut junaonnettomuudeksi.

It ja Pet Sematary ovat tapauksia, jotka on filmattu pariin otteeseen, ja joista vanhemmalla on omat vannoutuneet faninsa. King pitää molemmista It-sovituksista, alkuperäiseen Pet Semataryyn hän olisi ehkä toivonut eri näyttelijät. Hän myös ymmärsi uuden version monia kuohuttaneen muutoksen.

11.22.63 on parhaita 2000-luvun Kingejä, ja onnistunut on siitä tehty minisarjakin, niin myös kirjailijan mielestä. Under the Dome -sarjaa King aluksi kehui – ja teki jopa cameon – mutta myöhemmin hän on toivonut sovitusta tarinasta, jonka hän kirjoitti...

Musta torni -kirjasarja on Kingin lempilapsi, ja hän näkee hyviä puolia monien inhoamassa vuoden 2017 sovituksessa. Sen ainoa vika kuulemma on yrittää tunkea tuhansia sivuja yhteen elokuvaan.

Jos pohtii, kuinka hyvä tuomari kirjailija on tuotantonsa filmatisoinneille, kannattaa katsoa Maximum Overdrive. Kingin (onneksi) ainoaksi jäänyt ohjaus perustuu novelliin Rekat, joka on julkaistu Yön äänet -kokoelmassa. Sen nähtyään on vaikea kuvitella, että mies oli jo päihittänyt pian Carrien menestyksen jälkeen kehittämänsä päihdeongelman. Siihen muuten liittyy Cujo, jota mies ei kuulemma muista oikein kirjoittaneensa ko. syystä. Sen filmatisointia hän kuvaa parhaaksi kirjoistaan tehdyistä halpistuotannoista.

Syyskuussa 75 vuotta täyttävä Stephen King kirjoittaa edelleen ahkerasti, ja käytännössä kaiken uuden tuotannon filmatisointioikeudet myydään saman tien. Kaikkia hänen tarinoitaan ei vielä ole sovitettu, mutta tekeillä on nytkin parikymmentä tuotantoa. Vaikka uusia King-kirjoja ei yhtäkkiä tulisikaan, sovituksia riittäisi todennäköisesti vuosikymmeniksi.

Firestarter nyt elokuvateattereissa. Kotiteatterijulkaisun alustava julkaisupäivä on 15.8.