Kiistellyn valmentajan vetämä tyttöjen koripallojoukkue ajautuu konfliktiin lajiliiton kanssa, kun heitä ei päästetä pelaamaan poikia vastaan. Suurten tunteiden islantilaiselokuva ”Tytöt – Pidetään pallo!” käsittelee valmennuksen ja urheilun tasa-arvon, mutta myös kasvatuksen vaikeita kysymyksiä.
Parhaissa urheiluelokuvissa ei ole väliä millä sarjatasolla pelataan tai millaisista rahasummista puhutaan. Kyse on tunteista, joita syvempiä ei olekaan: voittamisen puhtaasta hurmiosta ja tappion musertavista kyynelistä.
Guðjón Ragnarssonin ohjaamassa islantilaiselokuvassa ”Tytöt – Pidetään pallo!” pelataan esiteini-ikäisten tyttöjen koripalloa maassa, jossa naiskoripalloilu ylipäänsä on vasta hiljattain ollut nousussa. Mutta panoksena peleissä on sukupuolten tasa-arvo kansallisesti koko lajin piirissä.
Brynjar Karl Sigurðsson on eräänlainen valmentajan arkkityyppi: kova, mutta oikeudenmukainen, tunteella pelejä elävä ja lajilleen täysin omistautunut. Kun hänen seuransa ei hyväksynyt alle 10-vuotiaiden lasten jakamista kunnianhimoisuuden mukaan, hän vaihtoi joukkuetta.
Nuorten valmennus on ollut otsikoissa Suomessakin. ”Tytöt – Pidetään pallo!” ottaa esille vaikeitakin kysymyksiä valmennuskeinoista ja aikuisten vastuusta. Se muistuttaa myös, että lapsia koskevissa kysymyksissä ei saa unohtaa lasten omaa ääntä.
Jätä arvostelu